Gaming

Pöytätennis – maailman nopein mailapeli?

Pingis on hauska, kevyt ja suhteellisen halpa harrastus. Lähes jokaisesta Suomen koulusta löytyy vähintään yksi kokoontaitettava pingispöytä, jonka ympärille koko luokka kerääntyy katsomaan tiukkoja palloralleja. Moni tunteekin lajin juuri liikuntatunneilta tai firman tyky-päiviltä, mutta huipputasolla pöytätennis on todella vaativa ja hikeä nostattava laji, toisin kuin usein koulun liikuntatunneilla.

Pingiksen ja pöytätenniksen ero onkin yhtä suuri kuin sählyn ja salibandyn – molemmissa puhutaan hyvin samankaltaisesta lajista, mutta toinen on vaativaa kilpaurheilua ja toinen keveää harrastelua. Pöytätenniksen perusajatus pohjautuu nimensä mukaisesti oikeaan tennikseen: pelaajien tehtävänä on saada iskettyä pallo laillisesti vastustajan kenttäpuoleen niin, että vastapelaaja ei pysty palloa palauttamaan. Tenniksessä tosin pallon saa lyödä ilmassa omalta kenttäpuoliskolta vastustajan puolelle, kun taas pöytätenniksessä pallon pitää ensin pompata omalla puolella pöytää.

Pallon pomppaamista koskeva sääntöero johtuu siitä, että pöytätenniksessä lyöntisuoritus tapahtuu monin verroin korkeammalta verkkoon nähden kuin tavallisessa tenniksessä. Korkealta lyötyjä “smasheja” eli iskulyöntejä olisi käytännössä mahdotonta palauttaa, ellei osumaa omalle puolelle pöytää vaadittaisi. Pallo liikkuu pöytätenniksessä todella nopeasti, ehkä jopa nopeimmalla tempolla ja lyöntirytmillä kaikista maailman pallopeleistä. Pöytätenniksessä vaaditaan ketteryyttä, hyvää käsi-silmä-koordinaatiokykyä, räjähtävyyttä ja tarkkuutta; jo parin millin poikkeama mailan tai käden kulmaan vaikuttaa lyöntiin suuresti.

Perinteisesti sulkapallossa ja squashissa hyvin pärjänneet Aasian valtiot, Kiina, Japani ja Etelä-Korea etunenässä, ovat maailman kovimpia pöytätennismaita. Lajin suuresta kansainvälisestä suosiosta kertoo se, että pöytätenniksellä on oma, tenniksestä erillinen kattojärjestö ITTF (International Table Tennis Federation). Myös Suomessa pöytätennis on suosittu urheilulaji ja Suomen mestaruudesta on kisattu vuosittain vuodesta 1938 alkaen.

Historiaa

1880-luvulla pöytätennis, jota silloin vielä enemmän pingpongiksi kutsuttiin, otti ensiaskeleensa maailman urheilukartalla. Laji tarkoitettiin juurikin tenniksen sisäversioksi ja aluksi pelaajat olivat melko kekseliäitä: verkon virkaa ajoivat rivi kirjoja ja monesti mailanakin toimi mikä tahansa käteen sopiva nide!

Pallona toimi golfpallo, joka nopeasti kuitenkin vaihdettiin kevyempiin ja kimmoisimpiin materiaaleihin, kuten samppanjapullon korkkeihin. Vuonna 1890 tuli myyntiin ensimmäinen kaupallinen pöytätennissetti, joka sisälsi oikean verkon, nykyistä pöytätennismailaa pidempivartiset mailat ja kumipallon, joka oli päällystetty verkkokankaalla. 1900-luvun alussa välineet alkoivat saada nykyistä muotoaan ja ensimmäiset lajiliitot perustettiin. 1920-luvulla pingpong-nimityksestä luovuttiin virallisissa lajipiireissä, pöytätenniksen virallinen sääntökokoelma kirjoitettiin ja samalla vuosikymmenellä ITTF näki päivänvalonsa. Ensimmäiset MM-kisat pelattiin lajiliiton syntyvuonna 1926 ja alkuun lajia hallitsivat englantilaiset ja unkarilaiset pelaajat ennen pöytätenniksen leviämistä Aasiaan.

Välineet

Pöytätenniksen pelialustana toimii lajin virallisten sääntöjen mukaan kovalevystä valmistettu sileä pöytä, jonka pituus on tarkalleen 2,74 metriä ja leveys 1,525 metriä. Pöydän pinnan tulee olla 76 senttimetrin korkeudessa lattiasta. Tasan pöydän keskelle asetetaan tiukka verkko, jonka ylälaita on 15,25 senttimetrin korkeudella pöydän pinnasta. Pituussuunnassa pöytää halkoo myös valkoinen keskiviiva, jota käytetään ainoastaan nelinpelissä osoittamaan syöttöaluetta.

Erikoista on, että kansainvälinen lajiliitto ei ole asettanut mailan painolle, koolle ja muodolle muita rajoituksia kuin säännön, että mailan tulee olla jäykkä ja tasainen. Jopa 85 % mailan tilavuudesta tulee koostua puusta ja mailan puolien tulee olla eri väriset keskenään, jotta vastustaja pystyy näkemään, kummalla mailan puolella palloa lyödään – pallon kierteeseen vaikuttaa suuresti, lyödäänkö palloa kämmen- vai rystypuolelta. Pallon tulee olla 4 cm halkaisijaltaan ja 2,7 gramman painoinen.

Säännöt

Pöytätenniksessä on vain vähän sääntöjä tekstissä aiemmin mainittujen seikkojen lisäksi. Lyönti on laillinen, jos ennen lyöntiä pallo on pompannut tasan kerran vastaanottajan pöytäpuoliskolla ja pallo päätyy verkon yli tai ohi vastustajan kenttäpuoliskolle. Pallo saa osua lyönnin aikana verkkoon ja toisin kuin pöytätenniksen saloihin vähemmän perehtynyt katsoja voisi luulla, lyönti on laillinen, jos pallon palauttaa verkon ohi jopa verkkoa matalampana vastustajan puolelle.

Sama sääntö pätee itse asiassa myös tenniksessä. Sivu- ja päätyrajoina toimivat pöydän rajat, joten pelkkä hipaisu pöydän reunaan riittää. Virallisissa kilpailuissa pöytätennisottelun voittamiseen vaaditaan kolme tai neljä erävoittoa ja yhden erän voittoon tarvitaan 11 pistettä. Ehtona kuitenkin on vähintään kahden pisteen ero pelaajien välillä. Jokainen aloitettu pelikierros pisteytetään, eli pisteitä voi saada myös vastustajan syöttövuorolla.

Suurimmat kilpailut ja menestyneimmät pelaajat

Pöytätennis on ollut virallinen olympialaji jo vuodesta 1988 alkaen. Miesten ja naisten sarjat yhteenlaskettuna kaikista menestynein valtio kesäkisoissa on Kiina 53 mitalilla. Euroopan parhaita pöytätennismaita nykypäivänä ovat Ruotsi, Saksa ja Ranska, joista jokainen on niittänyt menestystä myös olympia-areenoilla. Kiina dominoi mitaleiden määrässä myös MM-kisojen maratontaulukossa ja takavuosien huippumaa Unkari tulee hyvänä kakkosena.

Olympia- ja MM-kisojen lisäksi pöytätenniksen kolmas suurin kilpailu on maailmancup, joka on järjestetty vuosittain aina vuodesta 1980 lähtien. Maailmancup järjestetään poikkeuksellisesti monessa osassa, sillä miesten kaksinpeli, naisten kaksinpeli, miesten nelinpeli ja naisten nelinpeli kilpaillaan kukin eri paikoissa. Tämän hetken ehkä suurin pöytätennistähti maailmassa on kiinalainen Ma Long, jolta löytyy lukuisia kultamitaleja kaikista suurimmista pöytätennisturnauksista. Suomen menestynein pelaaja on unkarilaistaustainen, kuusinkertainen Suomen mestari Benedek Oláh.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *