Gaming

Poolista on moneksi

Kysymys “mennäänkö pelaamaan biljardia?” tarkoittaa useimmiten käytännössä “mennäänkö pelaamaan poolia?”. Biljardi on kaikille tuttu käsite ja arkisimmalla tasolla se näyttäytyy monelle lähikuppiloiden kasipalloturnauksina tai leikkimielisenä pelinä kaveria vastaan. Sanalla biljardi viitataan tosiasiassa kaikkiin suorakaiteen muotoisilla ja veralla päällystetyillä pöydillä pelattaviin pallopeleihin. Kaikkia biljardipelejä yhdistää myös lyöntikepin eli köön (cue) käyttö. Vaikka terminologian mukaan esimerkiksi snooker onkin biljardipeli, lajin ammattilaisten ja fanien korviin snookerin kutsuminen biljardiksi särähtää kovin. Siinä, missä snooker tai vaikkapa kaisa ja karamboli ovat hyvin taktisia ja vasta-alkajatasolla taitoa vaativia tarkkuuspelejä, arkikielessä biljardilla tarkoitetaan pienemmillä pöydillä ja isommilla palloilla pelattavia pool-pelejä. Poolissa on lisäksi isommat pussit ja säännöt edellä mainittuja pelejä löyhemmät, ja siksi aloittelijat ja satunnaiset harrastajat päätyvät usein pelaamaan poolia snookerin sijaan.

Pool on siis pelkkä yläkäsite biljardipeleille, joita pelataan yleisimmin 2,1–2,7 metriä pitkillä kuusipussisilla pöydillä. Eri pool-peleissä käytetään eri määriä palloja, mutta korkeintaan kuitenkin kuuttatoista, kun valkoinen lyöntipallo eli “kivi” lasketaan mukaan. Kaikista yleisimmät poolin muodot ovat 8-pallo, 9-pallo, 10-pallo, straight pool (tunnetaan myös nimellä 14.1) ja puhtaasti viihdemuotoisena pelattava killeri. Rennoissa pubipeleissä säännöt usein vaihtelevat pelaajien taitotason mukaan, mutta kilpatasolla säännöt ovat poolissa tiukat. Lyöntiaika on usein rajattu turnauksissa ja pool-kisoissa pallon “maalaaminen” on pakollista. Maalaamisella tarkoitetaan sitä, että pelaaja kertoo ennen lyöntiään, minkä pallon aikoo pussittaa ja mihin pussiin. Kaisa-biljardissa täytyy jopa maalata valliosumat, mutta poolissa se ei ole tapana. Maalaamisella varmistetaan, että peliä ei voi voittaa tuurilla, vaan lyöntien täytyy olla tarkoituksenmukaisia.

8-pallo

8-pallo on takuulla käytännön tasolla kaikista tunnetuin pool- ja biljardipeli. Ammattipiireissä pelimuotoa ei liiemmin arvosteta sen helppouden takia, mutta biljardinoviiseille kasipallo sopii äärimmäisen hyvin. Pelissä on tarkoituksena pussittaa kaikki omat pallot ja kasipallo ennen vastustajaa. Toisin sanoen, kasipallon laillisesti pussittanut pelaaja voittaa. 8-pallossa käytetään kaikkia 16 palloa. Kohdepalloja on 15, joista yksi on musta kasipallo. Pallot 1–7 ovat yksivärisiä ja palloja 9–15 kutsutaan raidallisiksi, sillä niiden ylä- ja alaosat ovat valkoisia ja vain keskiosa on eri värinen.

Pelaajien tehtävänä on siis pelata vain omia pallojaan, joko yksivärisiä tai raidallisia käyttäen samaa lyöntipalloa. Kiven täytyy osua aina ensimmäisenä omaan palloon, eli vastustajan palloa ei saa tahallisesti suoraan lyödä. Oikeissa säännöissä on maalaamispakko, mutta pubipeleissä usein ei.

9- ja 10-pallo

9-pallo ja 10-pallo eroavat kasipallosta suuresti: ne ovat niin sanottuja rotaatiopelejä, joka tarkoittaa sitä, että kummankin pelaajan on aina osuttava pöydällä pienimpään palloon ensimmäisenä. Pelissä ei siis ole “omia” palloja, vaan kummatkin pelaavat samoilla kohdepalloilla. 9-pallossa pelin voittaa se pelaaja, joka onnistuu ensimmäisenä pussittamaan ysipallon. Samoin myös 10-pallossa kymppipallon pussittanut voittaa. Pelaajan ei välttämättä kuitenkaan tarvitse edetä numerojärjestyksessä, vaan pelin voi voittaa hyvinkin vähäisellä lyöntimäärällä. Jos esimerkiksi ysipallossa pallot 1 ja 9 ovat hyvässä linjassa pussiin nähden, pelin voittaa pussittamalla ysin ykköspallon kautta.

Peleissä käytetään nimensä verran palloja (9-pallossa yhdeksän ja 10-pallossa 10) ja ne ovat rahakkaimmat ja arvostetuimmat poolin muodot. Niistä vielä etenkin ysipallo, jonka arvoturnauksia televisioidaan ympäri maailmaa. Taktisesti ne ovat paljon haastavampia kuin kasipallo.

Killeri

Killeriä ei TV:ssä nähdä pelattavan, mutta hyvää pelitaitoa se silti vaatii. Killerillä monesti ratkotaan, toisinaan pienen rahapanoksen ryydittämänä, ravintolan parhaan poolin pelaajan titteli. Peli alkaa korttien jakamisella: perinteinen korttipakka on siis olennainen osa killeriä.

Molemmille pelaajille jaetaan käteen viisi korttia, joita ei paljasteta vastustajalle. Pelaajien tulee saada ensimmäisenä omia kortteja vastaavat pallot pois pöydältä, joko omilla tai vastustajan lyönneillä. Ässä tarkoittaa killerissä palloa numero 1, kuningas palloa 13 ja pallot 14 ja 15 ovat ekstrapalloja. Kaikkia palloja on sallittua lyödä ja pussittaa, sillä vastustaja ei tiedä, mitä kortteja toisella on kädessä ennen kuin toinen on saanut kaikki viisi palloaan pois pöydältä. Kortteja ei siis paljasteta heti, kun sitä vastaava pallo pussitetaan, vaan vasta kaikkien viiden pallon pussittamisen jälkeen.

Tunnettuja poolin pelaajia

Suomen ehdottomasti kuuluisin ja menestynein pool-ammattilainen on Mika Immonen, jonka meriittilistalta löytyy muun muassa ysipallon maailmanmestaruus vuodelta 2001, straight poolin EM-kulta vuodelta 1998, 10-pallon MM-titteli 2009 ja paljon muuta. Nykyään lähinnä yhdysvaltalaisia ammattilaisturnauksia kiertävä Immonen aloitti kansainvälisen peliuransa jo 1990-luvun alussa ja sitä ennen vyölle olikin kertynyt jo kasa Suomen mestaruuksia eri pool-peleissä.

Kansainvälisesti kuumimpia nimiä pool-maailmassa tällä hetkellä on yhdysvaltalainen Shane Van Boening, jolta vielä toistaiseksi MM-kulta uupuu komeasta tulosluettelosta huolimatta. Hyväkäytöksinen ja pelaajien keskuudessa arvostettu Van Boening valittiin maailman kolmen suurimman biljardiaiheisen lehden (Pool & Billiard Magazine, Billiards Digest ja InsidePOOL Magazine) Vuoden pelaajaksi 2007. Poolissa tunnetaan myös monia “trick-shottaajia”, jotka eivät niinkään kilpaile itse peleissä, vaan tekevät mitä mielikuvituksellisimpia taitolyöntejä. Yksi tunnetuimmista on Florian Kohler.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *