Gaming Konsolipelaaminen

Konsolipelaaminen tutuksi

Netissä käydään jatkuvaa kiistaa siitä, kumman koulukunnan edustajat ovat “oikeassa”: konsolipelaajat vai PC-pelaajat. Eikä tämä päättymätön riita edes riitä, sillä myös eri pelikonsoleiden omistajat ovat enemmän tai vähemmän vakavissaan sodassa keskenään, kun konsoleiden ominaisuuksia ja yksinoikeuspelejä vertaillaan.

Puhtaasti tekniseltä kantilta katsottuna PC-pelit vievät voiton paremman suorituskyvyn ja terävämmän grafiikan ansiosta, mutta jos haluaa vuodesta toiseen pyörittää koneellaan markkinoiden uusimpia pelejä, täytyy tietokoneen komponentteja päivittää säännöllisesti. Pelikonsoleissa kaikki pelaajat ovat laitteiston osalta siis aina samalla viivalla, ellei verkkopelaajien nettiyhteyksissä ole suuria eroja. Konsolit eivät vaadi sen suurempia fyysisiä huolto- tai päivitystoimenpiteitä: riittää, kun ohjelmiston pitää ajan tasalla. Monen pelaajan käteen sitä paitsi peliohjain istuu paljon paremmin kuin näppäimistö ja hiiri ja silloin konsoli on ehdoton ykkösvalinta.

Pelikonsoleita on ollut olemassa jo 1970-luvulta lähtien. Televisioon liitettävät Coleco Telstar ja Magnavox Odyssey olivat maailman ensimmäisiä pelikoneiksi laskettavia kotikonsoleita, mutta vasta mikroprosessorilla varustettu, vuonna 1977 julkaistu Atari 2600 teki varsinaisen pelikonsoleiden läpimurron kuluttajamarkkinoilla. Atarin viitoittamalla tiellä jatkoivat 80-luvulla Nintendo Entertainment System, eli klassinen harmaanvärinen NES ja Commodore 64. Vielä 1990-luvulla konsolivalmistajien määrä mitattiin kymmenissä, mutta kun muuan erittäin menestyksekäs PlayStation-niminen pelikonsoli julkaistiin vuosikymmenen puolivälissä, kilpailijoiden määrä markkinoilla alkoi tippumaan.

Niin sanottu pelikonsoleiden kuudes sukupolvi toi tullessaan PlayStation 2:n lisäksi Nintendo GameCuben, Xboxin ja Sega Dreamcastin, joista jokaisen valmistaja Segaa lukuun ottamatta on yhä konsolipelimarkkinoiden kärkinimiä. Tätä nykyä “konsolisotaa” käydäänkin käytännössä vain Sonyn ja Microsoftin, eli PlayStationin ja Xboxin välillä Nintendon tyytyessä omaan pienempään markkinaosuuteensa.

Räiskintäpelit

Ammunta- ja räiskintäpelit ovat ylivoimaisesti suosituin peligenre niin konsoli- kuin PC-maailmassakin. Battlefield, Star Wars: Battlefront, Call of Duty, Player Unknown’s Battleground ja Fortnite ovat tämän hetken kuumimpia pelejä niin e-urheiluareenoilla kuin pelistriimipalvelu Twitchissäkin. Tyypillisessä räiskintäpelissä pelaaja kokee pelikentän hahmon silmien läpi, eli puhutaan “ensimmäisen persoonan ammuntapelistä” (first person shooter eli FPS).

FPS-peleissä tavallisimmin peliohjaimen vasen sauva ohjaa itse hahmoa pelikentällä ja oikeaa sauvaa käytetään ympäristön tarkkailuun ja tähtäämiseen. Vielä takavuosina joissain peleissä pelaajan hahmoa kuvattiin selän takaa “kolmannesta persoonasta” (3rd person shooter), mutta siitä tyylistä on sittemmin isoissa pelijulkaisuissa luovuttu käytännössä kokonaan, sillä kolmannen persoonan kuvakulma aiheuttaa ongelmia kameran kääntämisessä ja kohdentamisessa. FPS-räiskinnöissä kuvakulmaongelmia sen sijaan ei ole, sillä vastuu ympäristön oikea-aikaisesta havainnoinnista on pelaajalla itsellään.

Ajopelit

Konsolipelaamisessa ja pelaamisessa ylipäänsä tarkoituksena on päästä irti arjesta ja tosielämän rajoituksista; tehdä jotain sellaista virtuaalimaailmassa, jota ei pääsisi tai pystyisi koskaan oikeasti tekemään. Ehkä tästä syystä ajopelien suosio säilyy vuodesta toiseen, sillä kukapa meistä ei joskus haluaisi kokeilla, kuinka lujaa autolla uskaltaisi päästellä liikenteen seassa tai rallin erikoiskokeella.

Autopelisarjat, kuten Gran Turismo, Need For Speed ja Formula 1 keikkuvat realismistaan huolimatta, tai juuri sen ansiosta, säännöllisesti myyntilistojen kärkipaikoilla. Vaikka ihan todentuntuisesti pelti ei aina menisikään ruttuun tai ajonopeudet ja -linjat uhmaisivat fysiikan lakeja, parhaat ajopelit pystyvät välittämään vauhdin ja vaaran tuntua tehokkaasti ruudun taakse pelaajalle. Tosin myös täysin fiktiiviset ja epärealistiset ajopelit voivat saavuttaa huippusuosiota, Nintendon yksinoikeuspeli Mario Kart ja ikoninen Wipeout-pelisarja näistä hyvinä esimerkkeinä.

Seikkailupelit

Final Fantasy -fantasiapelisarja on yksi historian suosituimmista pelisarjoista. Vuonna 1987 startannut japanilainen pelisarja on muovannut suuresti, kuinka fantasia- ja seikkailupelejä tänä päivänä tehdään ja arvostellaan. Sarjan viimeisin, vuonna 2016 julkaistu peli kantaa nimeä Final Fantasy XV ja kuten sarjan aiemmatkin osat, myös XV sai loistoarvostelut pelialan kriitikoilta.

Final Fantasy ei ole suinkaan ainoa lajityyppinsä edustaja, vaikka onkin ehkä se kaikista menestynein. Assassin’s Creed- ja The Elder Scrolls-pelisarjat kuuluvat 2000-luvun hypetetyimpiin, eikä vähiten siksi, että molempien pelisarjojen takaa löytyy valtava tuotantotiimi, Hollywood-leffan budjetti ja taitavasti kirjoitettu juoni. Fantasia- ja seikkailupeleille ominaista onkin, että graafiset puutteet annetaan helposti pelaajien toimesta anteeksi, jos vaan käsikirjoitus toimii. Nykytekniikalla voidaan kuitenkin toteuttaa laajoja, aidon näköisiä pelimaailmoita, joita pelaaja voi vapaasti tutkia.

Urheilupelit

Urheilupelit, varsinkin lisensoidut sellaiset, ovat pelitaloille varma ja tasainen tulovirta. FIFA-, NHL-, NBA- ja Madden-pelisarjoja päivitetään vuosittain ja vaikka kaikki urheilupelien ystävät eivät joka vuosi uutta versiota ostakaan, on julkaisu- ja hankintaväli silti paljon tiheämpi moniin ei-urheilugenren pelisarjoihin verrattuna. Olipa sitten lajina jalkapallo, jääkiekko, baseball tai mikä tahansa, urheilupeleihin liittyy aina vahvasti sosiaalinen elementti. Pelejä pelataan usein kaveriporukalla joko saman ruudun äärellä tai netissä verkkopelinä.

Urheilupeleissä pyritään useimmiten mahdollisimman tarkkaan realismiin aina pelaajien nimiä ja ulkonäköä myöten ja pelaajien mielipiteet otetaan tarkasti huomioon uusien pelien kehitysvaiheessa. Pelisarjojen fanit vaativat vuosi vuodelta parempaa grafiikkaa, laajempia pelimoodeja ja tarkempia ohjausmahdollisuuksia. Rajallisen näppäinmäärän rajoittamana peliyhtiöt joutuvatkin aika ajoin uudistamaan koko ohjaussysteemiään, jotta uusille painikkeille ja ominaisuuksille tulisi tilaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *